|
|
Post by tika on Nov 9, 2007 16:58:03 GMT 2
Watteahan ei tuollainen epäonnistuminen haitannut. Susi käänsi katseensa Orkideaan, joka selitti hiukan. Uros nyökkäsi ponnekkaasti ja katsoi sitten ihaillen, kuinka toinen lähetti valtavan määrän vettä siihen kohtaan, johon se itse oli yrittänyt. No, harjoitushan tekee mestarin.
"Kiitti neuvoista"
Sanoi Watte iloisesti ja hymyili. Sitten susi astahti askeleen eteenpäin ja istahti alas. Uros mietti, miten voisi hallita veden määrää. Sen jos oppisi ensin, niin ehkä muut temput olisivat sen jälkeen helpompia. Watte kuopaisi pienen kuopan, johon mahtui arviolta litran vettä. Kuoppa oli reilusti leveämpi kuin pitempi, jotta suuntaaminen olisi helpompaa. Uros keskittyi ja yritti saada mieleensä tarkasti, kuinka paljon vettö haluaisi. Litra. Sen verran, että kuoppa täyttyisi. Yksi litra. Sitten Watte taikoi. Vettä ilmestyi kuin tyhjästä kuoppaan. Susi astahti hiukan taaksepäin. Vettä oli jonkinverran liikaa, mutta tästähän se lähtisi. Oli se nyt sentään paremmin onnistunut kuin äsken. Susi hymyili aurinkoisesti ja vilkaisi Kiteen suuntaan ennenkuin joi vähän luomastaan vedestä.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 10, 2007 21:14:45 GMT 2
Narttu haukotellen nyökkäsi ja alkoi mietiskellä. Ei ihme että väsytti kaiken tämän päiväisen taikomisen jälkeen, ei hän ollut kuin juonut ja taikonut. Syönyt ei lainkaan. Ehkä tuo löytäisi mangusti yhdyskunnan. Niitä oli helppo metsästää taijoilla. Mutta hän tarvitsisi avustajan jonkun vilkkaan... Silmään osui hetimmiten hänen seuralaisensa. Ja johtajatar ei aristellut kysyä.
"Kuules Waterloo, haluaisitko auttaa minua metsästyksessä? Voisin opettaa miten metsästyksessä voi käyttää hyödykseen vesi temppuja. Jos siis suostut", narttu sanoi. Ei pojan tarvitsisi kuin pelottaa mangustit esille ja ajaa niitä piileskelevää Orkideaa päin jolloin tuo joko tiputtaisi yhden niskaan kovalla voimalla vettä... ehkä kahdenkin.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 10, 2007 22:13:48 GMT 2
Susi haukotteli hiukan. Watte mietiskeli juuri mitä kokeilisi seuraavaksi, kun Kide puhui. Uros kääntyi katsomaan toista. Mitä toinen oikein ajatteli? Eihän Waterloo osannut metsästää.
"No.. Muuten yllä, mutta en oikein osaa vaania tai mitään"
Sanoi susi heikosti ja harmissaan. Siitä ei olisi metsästyksessä apua ikipäivänä. Sudesta tuntui kurjalta. Pitäisi varmaan alkaa harjoitella, mutta kun hiljaa oleminen oli niin vaikeaa. Muutama lintu lensi yläilmoissa. Tuuli oli puuskittaista. Joka puuska pörrötti hiukan enemmän suden turkkia, kuin edellinen. Waterloo pöllytteli tassuillaan kuivaa irtomaata. Pian varmaan tulisi talvisateet, jotka kastelisivat koko maaperän niin märäksi, että vesi pursuisi joka askeleella. No ehkä ei ihan, mutta kuitenkin.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 10, 2007 22:28:25 GMT 2
"Ei sinun tarvitse olla hiljaa tai vaania, saat ajaa niitä minua päin", susi sanoi naurahtaen ja hyppäsi alas oksalta.
"Tuletkos?", narttu kysyi ja heilautti häntäänsä. Orkidea ajatteli ja keskittyi sekä 'kytki' päälle erän johtajalle kuuluvan 'taian'. Tuo lähti astelemaan jo eteenpäin savannilla nopeasti kutsuen vielä poikaa peräänsä, tassujen alle jäi märät läikät ja narttu asteli ikään kuin muutaman sentin vesi kerroksen päällä joka kerta kun tassu osui maahan.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 10, 2007 22:32:57 GMT 2
Susi huokaisi helpotuksesta. Tuo ei voinut olla kovin hankala homma.
"Joo, kyl mä sitten tuun"
Sanoi Watte iloisesti ja pomppasi eteenpäin räjähtävällä voimalla. Uros pomppi iloisesti ympäriinsä seuraten kuitenkin Kidea. Watte laittoi merkille, että toisen astellessa maahan jäi märkä läikkä. Se oli varmaan joku temppu, jonka johtaja osaisi tai jotain. Liekkö tuosta kuitenkaan mitään oikeaa hyötyä olisi, sitä uros epäili. Päätti kuitenkin pysyä hljaa ja pitää ajatuksesa omana tietonaan.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 10, 2007 22:40:22 GMT 2
Narttu päätti jättää tassujensa alla olevan veden kokonaan pois ja se katosi. Vihdoin löytyi kasa mangustejen pesäkoloja. Susi laskeutui makuulleen ja viittasi toistakin.
"Teemme näin, sinä oikein metelöit tuolla ja yrität saada mangustit ylös. Minä piiloudun sillä aikaa tuonne ruohikkoon", susi sanoi ja nyökkäsi pitkähköä ruohikkoa.
"Ajate ne heti niitten tultua ylös äänekkäästi kohti minua ja minä hoidan loput. Niin ja vielä, tahdotko sinäkin syödä?", Kide kysyi lopuksi ja haukotteli vähän. Kyllä tämä onnistuisi, ja jos ei onnistu niin yrittää uudelleen.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 10, 2007 22:46:01 GMT 2
Susi siirtyi tepastelemaan Orkidean viereen. Toisen mennessä makuulle seurasi Watte esimerkkiä ja meni toisen lähelle makaamaan. Uros kuunteli tarkasti toisen selityksen ja painoi asian tiukasti mieleensä.
"Joo, on mulla vähän nälkä"
Sanoi susi loppuun ja nyökkäsi. Sitten se nousi seisomaan ja katsahti kysyvästi toista.
"Meetkö sä nyt tonne?"
Kysyi uros ja vilkaisi vielä mangustien pesän suulle. Vastausta odottamatta Watte tassutteli normaalisti lähemmäs pesän suuaukkoa. Viimeinen vilkaisu sinne, missä Orkidean pitäisi olla ja sitten Watte ulvahti. Oikein vertahyytävästi.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 10, 2007 22:57:18 GMT 2
Narttu nyökkäsi ja luikki ihan hiljaa piiloonsa. Susi odotteli valmiina voimiaan käyttämään. Vertahyytävä ulvahdus kuului ja Kide havahtui. Mangusteja kuulosti tulevan minä hetkenä hyvänsä. Niitä alkoi nousta ylös koloista, nimittäin tähyäjiä. Ne inahtelivat ja varoittivat laumaa joka säntäsi peloissaan pois kolosta. Minne sattuu. Yhtenä ryhmänä ne lähtivät juoksemaan eteenpäin mutta jakaantuivat pienempiin ryhmiin.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 10, 2007 23:01:18 GMT 2
Watte oikein innostui nähdessään muutaman jo hyppivän ulos pesäkolosta. Susi ulvahti uudemman kerran ja nyt niitä jo virtasi enemmänkin. Uros loikkasi niiden perään ja syöksyi niiden tielle niin, että niiden piti kääntyä kohti piilossa väijyvää Kidettä. Mangustit säntäsivät päätä pahkaa eteenpäin ja Watte hyppi nauraen ja nauttien niiden ympärillä ohjaten niitä oikeaan suuntaan. Uroksella oli aivan mahdottoman hauskaa purkaa energiaa ja pelleillä tuollaisten pienten otuksien kustannuksella. Watte ulvahti taas, tällä kertaa vähän vaisummin. Se olisi varmaan haukkunut, mutta ei oikein osannut. Susi pomppi riemuissaan muutama mangusti livahti omille teilleen, oikeastaan suurin osa, mutta kunhan nyt muutaman saisi siepattua niin hyvä tulisi.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 11, 2007 10:05:24 GMT 2
Narttu näki kuinka vielä ainakin kymmenen juoksi suoraan häntä kohti, ne olivat tarpeeksi lähellä hukutettavaksi. Susi keskittyi ja viimeisillä voimillaan taikoi ison aallon ja paiskaisi sen suoraan noin kymmenen mangustin päälle. Pari selvisi mutta ainakin kuusi sai iskun tarpeeksi kovana. Hukka nousi ylös ja ulvahti niin kovaa kuin pystyi, loput mangustit luikkivat piiloon ja pesäkoloihinsa. Narttu nappasi kome mangustia.
"Ota sinä loput kolme, mennään tuonne puun alle syömään", johtajatar sanoi ja jolkotti puun luokse ja hyppäsi samalle oksalle missä oli ollut ja laski mangustit tassujensa päälle alkaen jyrsimään yhtä kerrallaan. Liha kyllä maittoi pitkästä aikaa ja sudesta tuntui että voimia kertyi paljon.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 11, 2007 10:10:36 GMT 2
Susi pysähtyi huomatessaan suuren vesiaallon tulevan päin ja perääntyi pari askelta. Valtavalla voimalla aalto paiskautui päin mangusteja, joista kuusi kuoli. Vesi roiskeet kastelivat hiukan tämänkin turkkia. Watte hypähti iloisena lähemmäs ja hymyili.
"Wau, toi oli tosi hieno temppu"
Touhutti uros. Häntä heilui kuin propelli. Watte otti loppujen kolmen mangustin hännistä kiinni ja vei ne perässä puun alle. Susi laskeutui makuulle ja nappasi yhden jyrsittäväkseen. Liha oli tuoretta ja hyvän makuista, tälläistä lihaa ei uros ollutkaan saanut pitkään aikaan syödä. Kala alkoi jo kyllästyttää, joten oli kiva saada jotain vaihtelua.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 11, 2007 10:18:40 GMT 2
Narttu hymyili uroksen sanoille.
"Onko hyvää?", susi kysyi ystävällisesti. Tämä tykkäsi viettää aikaansa laumalaistensa parissa. Se oli niin rauhoittavaa.
"Olet muuten mukava poika", Kide sanoi hymyillen ja jyrsi taas mangustia. Kohtase oli syöty ja vain luuta jäljellä, luut tippuivat maahan ja narttu otti toisen mangustin. Liha oli maukasta ja veri kävi 'ruoka juomasta',mangustin veri oli varsin hyvää.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 11, 2007 10:23:42 GMT 2
"On hyvää"
Sanoi susi iloisesti ja jatkoi syömistään. Toisen kommentille tämä ei oikein osannut sanoa mitään, hymyili vain reippaasti. Watte ahmi ruokaa hirvittävällä nopeudella, hyvä kun ehti edes maistaa kunnolla mitään. Sillä oli niin nälkä, että piti kiirehtiä. Pian mangusteista oli enää jäljellä kasa luita, joita uros ei halunnut syödä. Susi työnsi luut kauemmas ja haukotteli. Näin syönnin jälkeen tätä alkoi usein väsyttämään. Watte meni ihan puun juureen ja pyörähti siinä muutaman kerran. Sitten uros meni siihen kerälle makaamaan huokaisten.
|
|
|
|
Post by Lara on Nov 11, 2007 10:36:51 GMT 2
Susikin söi loput ja tiputti luut alas. Vaikka eihän sitä mitään pitänyt säästellä ja luiden pureskelu teki hyvää hampaille. Narttu naurahti uroksen pyörinnälle.
"Minä taidan sitten pitää vahtia kissaeläinten varalle", Kide naurahti ja nappasi luukasasta isoimman luun alkaen sitä jyrsimään katsellen ympärilleen aina välillä tuhahtaen kuitenkin kun ei nähnyt mitään. Kissa eläin karjaisi jossain kauempana luultavasti joillekkin ahdisteleville hyeenoille tai sakaaleille. Tämä oli hyvää metsästys maata, ja norsuja oli hyvä kaataa lauman kanssa muutama vuodessa jotta sai kunnolla syödäkseen ja levätäkseen. Normaalisti norsuista jäi ylí lihaa ja ne joko vietiin 'varastoon' tai jätettiin sakaaleille ja hyeenoille jotta ne jättäisivät pennut ja laumalaiset rauhaan.
|
|
|
|
Post by tika on Nov 11, 2007 10:41:00 GMT 2
"Joo"
Mutisi susi jo puoliksi unessa. Watte nukahti melkein heti. Nuori susi uinui rauhassa tietämättä maailman menosta. Tuhina vain kuului Waten nukkuessa.
Muutaman tunnin kuluttua uros heräsi hätkähtäen. Watte avasi hitaasti silmänsä. Susi haukotteli leveästi, muttei jaksanut vielä nousta ylös. Uros makoili vielä hetken ennen kuin vänkesi itsensä istumaan. Tuuli ujelsi muutaman puun oksistossa.
#Lyhyt >.<#
|
|
